Talvileiri “kaupunkierämaassa”.
Näin kirjoittaa Jaakko Salonoja, starikka, mänkijä v:sta -45.
Joensuun Metsänkävijät juhlistivat omaa yli 80-vuotista toimintaansa partioliikkeen 100-vuotisjuhlan osana
6.-9. maaliskuuta keskellä vitivalkoisia hankia Kiihtelysvaaran Pitkäjärven maastossa. Farmimme lisäksi järven
länsirannalla on vain yksi talo, Erosen maatila, joten kylästä on liian suureellista puhua. Paremminkin erämaasta,
sillä tiet päättyvät tänne ja hiljaisuus on rikkumaton. Mutta hupaisa puoli asiassa on se, että pitäjä kuuluu
Joensuun kaupunkiin, jonka kaupungintalolle Farmiltamme on matkaa 50 kilometriä!
Sotien jälkeen, kun partiotoiminta jälleen käynnistyi, jatkoi lippukunta toimintaansa 1945 ja jo kaksi vuotta
myöhemmin järjestettiin ensimmäinen talvileiri Partalanvaaran juurella, vain alle kahden peninkulman päässä
kaupungista. Paikallinen Rajavartiosto lainasi puolijoukkueteltat ja niihin nk. sammakkokaminat, jotka pyrkivät
tuottamaan savua myös telttaan eikä vain ulkopuolelle! Sekä tietenkin ahkiot kaiklen kuljettamiseksi lumien keskelle!
Tämä lumitalven leiri oli siis eräänlainen jatkumo hyvälle traditiolle! Meitä vanhoja pieruja eli starikoita porhalsi paikalle
jo 5.3. puolen kymmentä ja sillä joukolla saatiin lumityöt tehdyksi (tien toki oli aurannut Erosen poika, joten kulkuvehkeet
saatiin pihaan saakka! Ja jotta savusaunaan voitaisiin mennä jo samana iltana, piti lumesta sulattaa vettä niin saunomista
kuin keittiötäkin varten. Juomavettä oli tuotu isoilla kanistereilla, sillä järvelle meno lähes metrin lumessa olisi ollut
melkoista kahlaamista - kunnes saatiin muutamat lumikengät paikalle!
Lauantaina sitten olikin koko joukko koossa, noin parikymmentä innokasta lumen ja pakkasen ystävää, nuorimmat
alle 10 vuoden ja vanhin alle 80. Sopivan laaja skaala kertomassa innostuksesta, joka on elämän mittaista! Kahden
puolijoukkueteltan pystytykset sujuivat kuin tekijöiltä ikään ja kuusenhavutkin saatiin omalta maalta, koska näkymä
järvelle oli peittymässä kuusikkoon. Sudenpennut ja vetäjänsä, kolme virkeää neitosta, majoittuivat toiseen ja muu
väki toiseen telttaan ja kummankin kaminat hehkuivat punaisina, sillä ulkoilmaa piristi 25 asteen pakkanen. Mutta päivällä
aurinko liennytti kylmän oloa ja naamat loistivat kilpaa taivaan valon kanssa!
Elämys vailla vertaa!
Kuvakertomus leiriltä, kuvat otti Jaakko Julkunen.
Tässä se “alle kaheksankymppinen”.
Teltan “perustuksen” teko.
Ja sitten teltta pystyyn. Homma hoitui kuin vanhoilta tekijöiltä!
Vielä havutus ja sitten tulet kaminaan.
Sudarit Anton Hakulinen, Kaapo Kontkanen, Aapo Hakulinen ja ohjaajat Laura Koskinen, Eija Martikainen ja Taru Koskinen.
Tässä taitaa kaminan lämpösäätö olla täysillä!
Lipunnosto on leirin tärkeitä tapahtumia.
Leirin “työn urhot” Joel Laine ‘’Elämän peluri’ ja Jukka Huovinen ‘’Pieni-Päällikkö'’ palkittiin puukoilla.
Hyvät löylyt antoi savusauna pakkasessakin.
Lunta on liikaa, vai mitä Jussi!
Masi on varmaan samaa mieltä Jussin kanssa.
Säätiön hallitus käytti tilaisuutta hyväkseen ja kokoontui.
