Joensuun Metsänkävijät

Sivustolta löydät ajankohtaisten tiedotteiden lisäksi paljon historiatietoja lippukunnan yli 80-vuotiselta taipaleelta, toiminnasta 30-luvulta alkaen, Farmin synnystä ja lopulta myöskin JoMePartiosäätiön perustamisesta.

Klikkaamalla oikeassa reunassa olevia sivujen otsikoita saat tarkempia tietoja lippukunnasta,säätiöstä tai vaikkapa Farmista.

Aiheet-otsikon alapuolella on lippukunnan ja säätiön mahdollisia tiedotteita. Siellä on myös runsaasti kuvakertomuksia ja historiatarinoita, joita katsellessasi saatat törmätä tekstiin “lue lisää”, jota klikkaamalla kyseinen tarina tai kuvakertomus jatkuu.

Sivuston ylläpitäjät toivovat myös kävijöiden kommentteja. Historiatarinoissa varsinkin voi olla muistivirheitä, jotka olisi syytä korjata. Jokaisen jutun lopussa on kommenttimahdollisuus. Ja voihan palautusta antaa muistakin syistä kuin virheiden oikaisusta!

Taas oli joukko Starikoita ja nuorempaakin mänkijää kokoontuneena Farmille talvileirin viettoon.
Kelit olivat oikein keväiset kipakoine yöpakkasineen.
Tanakka lumikinos sai kyytiä farmin ja aitan katolta. Lumitöitä oli riittämiin. Savu-ja rantasauna antoivat mehevät löylyt.
Jukka ja Tuukka kävivät pilkillä Pitkäjärvellä ja hiihtivät läpi metsien Kalattomalle, mutta kaloista ei ollut minkäänlaista havaintoa. Tuukka ja Vellu tekivät puita liiterissä. Syötiin hyvin ja ulkoiltiin.
Kiitokset : Pulille ‘’Suuri-Päällikkö'’, Vellulle, Masille, Harrille, Löörille, Jaltsulle, Pikku-Pulille, Jukalle ‘’Pieni-Päällikkö'’, Tuukalle, Jussille, Joelille ‘’Elämän Peluri'’, Terelle, Sergeille,Rallelle ja Jurille

Jukka, Vellu ja Joel

Ei ole lumesta puutetta Farmillakaan!

(Lue lisää…)

Karjalaisessa oli 29.11.2010 oheinen uutinen, joka liittyy Ilmari “Iso-Hukka” Vainion kautta myös mänkijöihin.
Juhlavuosi tulossa!

Kotisivullamme oli kommentointi, joka liittyi historiatarinoissa olevaan kirjoitukseen lippukuntamme syntyajoista. Erityisesti se koski Ilmari Vainiota, joka vaikutti suuresti Joensuun Metsänkävijöiden syntyyn. Miksi tämä kommentti oli kirjoitettu selviää oheisista parista sivusta, jotka skannasin netistä. Sieltä selviää syy mistä tapahtumasta on ensi vuonna 2011 kulunut 100 vuotta.


Tässä 1 sivu sarjakuvakirjasta
Professori Itikaisen tutkimusretki.

Perinteiset Toukotyöt Farmilla. Touhussa oli mukana kiitettävä määrä ahkeria talkoolaisia, joille suuret kiitokset ja ALIVIIVOOT.
Mukana Jaska S, Pake, Juute, Olli, Vesku, Jaltsu, Puli, Lööri, Tupsu, Jamppa, Tuukka, Joel, Jukka, Pekka, Sergei, Harri, Jussi, Vellu ja Masi. Jos sinulla on kuvia talkoista, laita Masin sähköpostiin >masiturunen@gmail.com<
Varastoliiteri sai aivan uuden ilmeen ja sieltä jopa löytyykin tavarat entisen sekasotkun sijaan, pidetään varasto järestyksessä vastedeskin! Aggregaatin pohja on valettu ja pohjan kovettua tehdään seinät. Farmi sai myös uuden sisääntuloterassin, jonka nikkarointi jatkuu kesän myötä, kiitos Laakkosen Yrjön tavaralahjoituksen. Siistimistyötä tehtiin myös paljon, mutta paljon jäi vielä tekemättä.
JOS SINULLA ON AIKAA JA REIPASTA PARTIOHENKEÄ, TERVETULOA NIKKAROIMAAN.
ILMOITA TULOSTASI VELLULLE 040 5350601 TAI MASILLE 0400 277526.

Starikkakokous valitsi uudet hallituksen jäsenet vuosille 2011-2012. Valituiksi tulivat Harri ´Mursu´Muranen, Veli-Pekka ´Vellu´ Peltonen ja uutena Matti ´Masi´ Turunen, varalla Ari ´Puli´ Santala. Lippukunnan edustajina toimivat Juhani Ikonen, Jussi ´Pikku-Lassi´Laine ja uutena Jukka ´Juute´Tuominen, varalla Lauri `Lööri´Santala.
Vanha hallitus jatkaa vuoden 2010 loppuun. Jaakko ´Jaska´Salonoja jatkaa tämänkin jälkeen kunniapuheenjohtajana.
Kiitämme Hannu ´Hanski´Partasta, Jaskaa ja Pasi ´Mysiini´Hyttistä ansiokkaasta panoksesta hallituksessa, punnerrus kestää vielä vuoden loppuun.
Toiminta jatkuu edelleenkin niin hallituksen, asiamiehen ja muiden Starikoiden osalta vanhaan malliin eli kenellekään ei makseta palkkioita. Mahdolliset kulukorvaukset harkitaan tapauskohtaisesti.

Talkoot huipentuivat sodassa kaatuneitten mänkijöiden muistopäivätapahtumaan 16. 5. Mukana oli parikymmentä ystävää muisteloiden ja kalasopan parissa.

Vellu ja Masi

Aggregaatin asennusta.

Näin kirjoittaa Jaakko Salonoja, starikka, mänkijä v:sta -45.

Joensuun Metsänkävijät juhlistivat omaa yli 80-vuotista toimintaansa partioliikkeen 100-vuotisjuhlan osana
6.-9. maaliskuuta keskellä vitivalkoisia hankia Kiihtelysvaaran Pitkäjärven maastossa. Farmimme lisäksi järven
länsirannalla on vain yksi talo, Erosen maatila, joten kylästä on liian suureellista puhua. Paremminkin erämaasta,
sillä tiet päättyvät tänne ja hiljaisuus on rikkumaton. Mutta hupaisa puoli asiassa on se, että pitäjä kuuluu
Joensuun kaupunkiin, jonka kaupungintalolle Farmiltamme on matkaa 50 kilometriä!

Sotien jälkeen, kun partiotoiminta jälleen käynnistyi, jatkoi lippukunta toimintaansa 1945 ja jo kaksi vuotta
myöhemmin järjestettiin ensimmäinen talvileiri Partalanvaaran juurella, vain alle kahden peninkulman päässä
kaupungista. Paikallinen Rajavartiosto lainasi puolijoukkueteltat ja niihin nk. sammakkokaminat, jotka pyrkivät
tuottamaan savua myös telttaan eikä vain ulkopuolelle! Sekä tietenkin ahkiot kaiklen kuljettamiseksi lumien keskelle!

Tämä lumitalven leiri oli siis eräänlainen jatkumo hyvälle traditiolle! Meitä vanhoja pieruja eli starikoita porhalsi paikalle
jo 5.3. puolen kymmentä ja sillä joukolla saatiin lumityöt tehdyksi (tien toki oli aurannut Erosen poika, joten kulkuvehkeet
saatiin pihaan saakka! Ja jotta savusaunaan voitaisiin mennä jo samana iltana, piti lumesta sulattaa vettä niin saunomista
kuin keittiötäkin varten. Juomavettä oli tuotu isoilla kanistereilla, sillä järvelle meno lähes metrin lumessa olisi ollut
melkoista kahlaamista - kunnes saatiin muutamat lumikengät paikalle!

Lauantaina sitten olikin koko joukko koossa, noin parikymmentä innokasta lumen ja pakkasen ystävää, nuorimmat
alle 10 vuoden ja vanhin alle 80. Sopivan laaja skaala kertomassa innostuksesta, joka on elämän mittaista! Kahden
puolijoukkueteltan pystytykset sujuivat kuin tekijöiltä ikään ja kuusenhavutkin saatiin omalta maalta, koska näkymä
järvelle oli peittymässä kuusikkoon. Sudenpennut ja vetäjänsä, kolme virkeää neitosta, majoittuivat toiseen ja muu
väki toiseen telttaan ja kummankin kaminat hehkuivat punaisina, sillä ulkoilmaa piristi 25 asteen pakkanen. Mutta päivällä
aurinko liennytti kylmän oloa ja naamat loistivat kilpaa taivaan valon kanssa!
Elämys vailla vertaa!

Kuvakertomus leiriltä, kuvat otti Jaakko Julkunen.

Tässä se “alle kaheksankymppinen”.

(Lue lisää…)

Mänkijöiden leiripaikkoja, Partalanvaara ja Louhilampi.

Löysin karttamapista kartan, jossa näytti olevan tuttuja paikkoja, ainakin Louhilampi. Minua vanhemmille starikoille on tuttu
myöskin Partalanvaara. Kun katselette kuvapankista löytyviä leirikuvia ja jos tunnistatte paikan, kommentoikaa. Myöskin ajankohta
olisi hyvä varmistaa.

Partalanvaara sijaitsee kartalla keskimmäisen Polvijärven oikealla puolella ja Louhilampi melkein kartan keskellä yläreunassa.

Aikaisemmin sivustollamme olleessa historiatarina-jutussa “Sekalaista soppaa” oli muutama
mäkihyppykuva. Kuvat oli otettu Nepenmäellä, jonne kaupunki rakensi hyppyrimäen.
Historioitsija Heikki Tarma kirjoitti Karjalaiseen jutun mäen synty- ja kuolinvaiheista.
Mäki rakennettiin 1956 ja purettiin 60-luvun lopulla. Mäkiennätys oli 21 metriä ja sen
teki kultamitalimies Antti Hyvärinen, joka kävi innostuttamassa joensuulaisia poikia
mäkihyppyyn. Mukana oli tietysti, kuinkas muuten, myöskin mänkijöitä.
Oheinen, Karjalaisesta skannaamani kuva todistaa sen.

Kuvassa vasemmalta mänkijät Esko Piiroinen ja Jaakko Julkunen
sekä Matti Salo ja Jukka-Pekka Sarola.

Ps. Välittömästi tämän jutun julkaisemisen jälkeen soitti Julkusen Jaska ja kertoi seuraavaa:
Oheinen valokuva ei ole otettu suinkaan Nepenmäellä vaan Lykynlammella. Kysymyksessä
on Lykynlammen ensimmäinen mäki, joka sitten purettiin ja tilalle rakennettiin uusi mäki.
Nythän sekin mäki on jo purettu. Jaska tietää tämän kuva-asian varmasti, koska kuva on
otettu hänen kamerallaan, ottajaa hän ei muistanut. Nepenmäellä hekin toki hyppäsivät.
Historioitsija Tarma ei ollut tätä kuva-asiaa näköjään riittävästi taustoittanut!

Suuresta Seikkailusta tutun jääkarhun tekijän, Esko Tanskasen tyttärenpoika Marko Luukka kommentoi kotisivullamme ollutta juttua Antiikkia, antiikkia-ohjelmasta, jossa esiteltiin puusta
veistetty hevonen varsoineen. Epäilin tekijäksi Esko Tanskasta ja Marko Luukka vahvisti epäilyni
oikeaksi. Hän oli sattumalta eksynyt kotisivullemme ja ihmeekseen löysi jutun ukistaan ja
vielä Suuressa Seikkailussa olleen kuvan jääkarhusta ja tietysti ukistaan. Olemme nyt olleet yhteydessä ja hän lähetti minulle muutaman kuvan, jotka ajattelin laittaa toistenkin katseltavaksi.
Eskohan teki muutakin kuin puuveistoksia. Hän myöskin maalasi. Mänkijöitä eniten ehkä kiinnostaa
Eskon tekemä partiosauva, josta oheisena pari kuvaa. Enpä ole noin hienoa sauvaa ennen nähnyt.
Karhu on veistetty siihenkin! Tekovuosi Markon mukaan on 1931.

Tänään 31.8.2009 skannasin Karjalaisesta oheisen Pielisensuun Samoojista kertovan jutun.
Hienoa, että Farmin käyttö lisääntyy koko ajan.